Faistoksen palatsi

Jos Knossos on Minoksen palatsi, niin Faistos on hänen veljensä Rhadamanthuksen palatsi. Mytologian mukaan kuningas Minos hallitsi Knossosta, hänen veljensä Rhadamanthus Faistosta, ja kolmas veli Sarpedon kolmatta osaa Kreetaa. He olivat kaikki Zeuksen ja Europen poikia — Zeuksen, joka oli ryöstänyt Foinikiasta tämän tyttären härkäksi muuttuneena ja uinut hänet Kreetalle. Rhadamanthus oli niin oikeudenmukainen, että jumalat tekivät hänestä kuolemansa jälkeen Manalan tuomarin — yhden niistä, joiden eteen kaikki sielut tuotiin arvosteltavaksi.

Faistos seisoo kukkulalla, josta näet koko Messaran tasangon. Tämä oli järkevä paikka palatsille: hedelmällinen maa, viinitarhoja, oliivipuita, pääsy etelämereen kautta Kommoksen sataman. Faistos oli ehkä jopa rikkaampi kuin Knossos. Sen palatsi rakennettiin samalla tavalla — keskellä avoin piha, sen ympärille satoja huoneita, varastoja, työpajoja, asuintiloja. Mutta tämä on vähemmän rekonstruoitu kuin Knossos. Saksalainen arkeologi Federico Halbherr kaivoi sen esiin 1900-luvun alussa, mutta hän ei rakentanut päälle uusia seiniä eikä lisännyt sementtiä. Hän jätti rauniot rauniona.

Tämä tekee Faistoksesta tavallaan rehellisempää. Kun seisot palatsin kynnyksellä, katsot samoja kiviä joita ihmiset astelivat 4000 vuotta sitten. Ei restauroitua. Ei betonia. Pelkkää vanhaa minolaista työtä.

Vuonna 1908 Halbherr kollegansa Luigi Pernier löysi täältä yhden esineen, joka on muuttanut maailman ymmärrystä kirjoituksesta. Se on noin kämmenkokoinen pyöreä savilevy, jonka molemmin puolin on painettu kuvia spiraalin muodossa: kävelevä mies, kala, kotka, kasvi, kalja-astia, jotain mikä näyttää munkilta. Faistoksen levy. Yli 100 vuotta tutkijat ovat yrittäneet lukea sitä, ja yli 100 vuotta he ovat epäonnistuneet. Sitä ei ole onnistuttu varmuudella tulkitsemaan — eikä sen alkuperä, kieli tai tarkoitus ole tiedossa. Se on yksi maailman suurimmista arvoituksista. Levy on nyt esillä Heraklionin museossa, mutta se löytyi täältä — tästä paikasta jossa nyt seisot.

Kreikkalaisten mukaan Rhadamanthus oli niin oikeudenmukainen, että jumalat tekivät hänestä kuoleman jälkeen yhden Manalan kolmesta tuomarista. Hän, Minos ja Aiakos arvioivat ihmissieluja — kuka pääsee Eelyseion-kentille, kuka jää viipymään, kuka ajetaan Tartarokseen. Joten kun astelet Faistoksen palatsissa, olet sen kuningasveljen entisellä takapihalla, joka tällä hetkellä tuomitsee sieluja Haadeksessa. ::

Etsi palatsin pohjoispuolelta iso teatterimainen porraskäytävä. Tutkijat luulevat että minolaiset käyttivät niitä rituaaliesityksiin tai härkätansseihin. Istu portaille ja katso eteläisen tasangon yli — tämä on yksi Kreetan kauneimmista näkymistä. Kuvittele 4000 vuoden takainen joukko, joka katsoi täällä esitystä. ::